Perunan tärkkelyspitoisuuden määrittäminen
Työssä suoritetaan perunan tärkkelyspitoisuuden mittaaminen. Tärkkelys on vesiliukoinen polymeerinen hiilihydraatti. Se on siis tyypillisiä sokereita monimutkaisempi, mutta se ei ole enää perinteisessä mielessä sokeri. Tärkkelys on usein suuressa osassa ihmisravinnossa, ja juurikin peruna on yleinen tärkkelyksen lähde. Ruoanlaitossa tärkkelystä käytetään kastikkeiden suurustamiseen, ja teollisuudessa tärkkelystä hyödynnetään esim. liimojen, paperien ja tekstiilien valmistuksessa.
Tärkkelyspitoisuuden mittaus tapahtuu yksinkertaisella menetelmällä. Punnitaan haluttu määrä perunoita (n. puoli kiloa, meillä 531,7g), raastetaan ne mahdollisimman hienoksi soseeksi, joka kaadetaan sideharson lävitse astiaan, ja läpi valunut suodosvesi otetaan talteen. Suodosveden annetaan seisoa n. tunnin ajan, jotta suodosveden seassa oleva tärkkelys ehtii laskeutua omaksi kerroksekseen. Tunnin jälkeen vesi imetään astiasta, ja jäljelle jää tärkkelys joka kuivataan ja punnitaan. Tämän jälkeen pitoisuus voidaan laskea helposti kaavalla (tärkkelyksen paino / perunoiden paino * 100%). Ohessa kuvia eri työvaiheista:
|
Tehtävässä käytetyt perunat |
|
Juha raastaa |
|
Perunamössöä |
|
Suodatus harsokankaan läpi |
|
Suodosneste |
|
Dekka ja tärkkelys ennen kuivausta |
|
Dekka ja tärkkelys kuivauksen jälkeen. Tyhjä dekka painoi 49,0g
Tärkkelystä |
Punnitusten perusteella tärkkelystä on 36,6g. Kaavaan sijoitettuna (36,6 / 531,7) * 100, eli pitoisuus olisi vain n. 6,8%. Pitoisuus on n. puolet luvatusta, joten jokin on mennyt vikaan. Voi olla, että perunoiden työstövaiheessa nuoremmat opiskelijat veivät muutaman perunan, eli suodokseen ei tullutkaan haluttu perunamäärä. Toisaalta myös suodosveden imuvaiheessa tärkkelyspitoista vettä on voinut mennä hukkaan. Joka tapauksessa pitoisuus ei ollut läheskään odotetun tasoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti