Murskaus & jauhatus

Louhittua malmia sekä muita karkeita aineksia hienonnetaan usein pienempään raekokoon yhdessä tai useammassa vaiheessa jatkokäsittelyn tehostamiseksi. Murskausta sovelletaan ison raekoon kappaleisiin, jonka jälkeen raekoon pienentyessä voidaan siirtyä tavanomaisten jauhatuslaitteiden avulla suoritettavaan käsittelyyn. Jauhatus on tarpeen, kun lopputuotteen raekokovaatimukset ovat alle 5-20mm. Jauhatusta voidaan tehdä kolmella eri tavalla: hiomalla, sekoittamalla tai tärisyttämällä.

Yleisimmät murskaintyypit:

Leukamurskain
Pääsääntöisesti esimurskauksessa käytetty murskaintyyppi isolle raekoolle. Murskaus tapahtuu nimensä mukaisesti puristusvoimalla leukojen välissä.

Leukamurskaimen toimintaperiaate

Kartiomurskain
Kartiomurskaimeen kuuluvat murskausmalja, murskauskartio sekä käyttömekanismi (ks. kuva). Toiminta perustuu iskuun ja puristukseen. Murskausmaljan sisällä oleva murskauskartio pyörii hitaasti oman akselinsa ympäri jolloin materiaali murskautuu kiinteän murskauskartion (maljan seinämät) ja liikkuvan kartion välissä.

Kartiomurskain

Karamurskain perustuu vastaavanlaiseen tekniikkaan, mutta sen rakenne on erilainen. Karamurskainta käytetään usein ison raekoon murskauksessa vaihtoehtona leukamurskaimelle.

Valssimurskain
Valssimurskaimessa on kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää sylinteriä, ns. valssia, joiden välissä murskaus tapahtuu. Valssimurskainta käytetään hienomurskaukseen sen murskaussuhteen ollessa usein pieni. Valssien asetuksia säätämällä raekokoa voidaan muuttaa.

Valssimurskain

Iskumurskain
Iskumurskauksessa murskaus tapahtuu nimensä mukaisesti iskemällä. Murskaus tapahtuu nopeasti liikkuvan vasaran ja murskaimen sisävuorauksen välisessä tilassa. Menetelmää käytetään useimmiten pehmeiden tai mineraalipinnoiltaan helposti lohkeavien ainesten hienontamiseen. Tuotteen hienonnusaste riippuu hienonnettavasta materiaalista, iskurien pyörimisnopeudesta sekä iskurin ja vuorauslevyjen välisestä asetuksesta.

(Kuvien lähde http://prosessitekniikka.kpedu.fi/index.htm )

NaOH-liuoksen konsentraation määrittäminen titraamalla

Ensimmäisellä opinpolulla olemme tutustuneet laboratoriossa käytettäviin yleisimpiin työvälineisiin, liuosten tekemiseen ja tarkistamiseen, sekä tietenkin turvallisuusmääräyksiin ja ohjeisiin. Analyysimenetelmistä ensimmäisenä olemme tutustuneet happo-emästitraukseen, joka perustuu hapon ja emäksen väliseen neutraloitumisreaktioon. Titratessa liuoksen pH muuttuu ja näytteessä oleva indikaattoriaine reagoi muuttamalla liuoksen väriä. Enemmän informaatiota happo-emästitrauksesta Wikipedian artikkelissa.

Yhdessä ensimmäisistä laboratoriotöistämme määritimme natriumhydroksidiliuoksen konsentraation hyödyntäen kyseistä happo-emästitrausta. Työn tarkemmat vaiheet löytyvät työselostuksesta, Tässä kuitenkin hieman valotusta kuvien ja videon muodossa työn vaiheista:

Titrauksen lopputulokset

Titrauslaitteiston keskeisin työväline, byretti.

Video indikaattoriaineen värinmuutoksesta titrauksessa. Videolla titrataan ensimmäisen värinmuutospisteen yli, eli titraus ei onnistunut aivan oppikirja-esimerkin mukaisesti.

Blogialustan vaihto

Posterousin ongelmien vuoksi blogialusta vaihtoo bloggeriin.

-- Simo